Postilähetyksen osoitteessa tuli olla vastaanottajan ja osoitetoimipaikan nimi sekä niin yksityiskohtainen ja selvä ilmoitus vastaanottajan asunnosta, ettei minkäänlaista epäselvyyttä synny.
Huhtikuun alussa 1981 selvennettiin osoitekirjoitukseen kuuluvan vastaanottajan nimi, jakeluosoite sekä postinumero ja osoitetoimipaikka.
Lähettäjä on osoitteessa varmuudeksi kirjoittanut, että tämä Helsingissä sijaitseva Vannetie on Etelä-Kaarelassa.
Jos lähettäjä halusi, että lähetys säilytetään osoitetoimipaikassa sieltä noudettavaksi, tuli hänen lähetykseen merkitä „Noudetaan” tai „Poste restante”. Merkintä oli tehtävä myös pakettia tai postiennakkolähetystä seuraavaan osoitekorttiin.
Huhtikuun alusta 1981 lähtien jakeluosoitteena sallittiin myös vastaanottajan postilokeron numero. Vastaanottajan asuessa toisen luona tai milloin lähetys tai postiosoitus osoitetaan vastaanottajan työ- tai toimipaikkaan, on vastaanottajan nimen ja jakeluosoitteen väliin eri riville merkittävä ”- – -:n luona”, ”c/o – – -” tai ao. työ- tai toimipaikan nimi.
Lähempänä osoitteena ”c/o Vuorio”
Osoitteen paikka
Osoite oli merkittävä joko lähetyksen päällykseen, itse lähetykseen tai siihen kiinnitettyyn lipukkeeseen tai osoitelappuun. Kuitenkin oli osoite aina merkittävä päällykseen, kun kysymyksessä oli vakuutettu
Yllä tavallisessa kirjeessä osoitelapun käyttäminen oli mahdollista, mutta alla vakuutetussa kirjeessä lipukkeita tai lappuja ei saanut käyttää.
tai kirjattu lähetys, paitsi kun kirjatun lähetyksen päällystämiseen oli käytetty ikkunakoteloa tai kun lähetys kuljetettiin päällyksettä.
Postiosoitukseen oli osoite merkittävä itse lähetykseen.
Sallitut osoitteen merkitsemisen välineet
Vakuutettuun kirjeeseen, tavalliseen ja kirjattuun kirjelähetykseen, josta oli pantu maksettavaksi postiennakko tai jonka päällystämiseen oli käytetty ikkunakoteloa, ja posti- ja postiennakko-osoitukseen ja postiennakko-osoitekorttiin oli osoite ja muut asianmukaiset ilmoitukset kirjoitettava musteella tai kirjoituskoneella tai painettava.
Osoite kirjoitettu kirjoituskoneella.
Muitten kirjattujen kirjelähetysten ja kaikenlaatuisten pakettien osoite ja muut lähetykseen tulevat merkinnät sekä pakettiosoitekortit saatiin kirjoittaa myös aniliinikynällä.
Ainoastaan sellaisiin tavallisiin kirjelähetyksiin, joista ei ollut pantu maksettavaksi postiennakkoa tai joitten päällystämiseen ei ollut käytetty ikkunakoteloa, voitiin osoite kirjoittaa myös lyijykynällä.
Osoite kirjoitettu lyijykynällä.
17.1.1958 alkaen kuulakärkikynällä tehtyä kirjoitusta pidettiin musteella kirjoitettujen veroisena.
Osoite kirjoitettu kyyläkärkikynällä.
Huhtikuun alusta 1981 lähtien osoitekirjoitus ja muut merkinnät lähetyksiin tai niiden päällyksiin, osoitelappuihin ja osoitekortteihin sekä osoituksiin voitiin tehdä kaikilla yleisesti käytössä olevilla kirjoitus- tai koneellisilla menetelmillä, myös läpikirjoituksella, leimaamalla tai tietokoneella, kuitenkin niin, että lyijykynä, värikynä tai vesiliukoista väriä sisältävä huopakynä kelpasi ainoastaan tavalliseen kirjelähetykseen, joka ei ollut ennakkolähetys.
Osoitteen korjaaminen, lyhenteet osoitteessa
Lähetyksen osoitetta ei saanut raaputtaa eikä muuttaa, jos lähetyksestä annettiin postiinjättötodistus.
Ainoastaan tavalliseen kirjelähetykseen, josta ei ollut pantu maksettavaksi postiennakkoa, sai osoitteen merkitä alkukirjaimilla, numeroilla tai muilla sovituilla merkeillä tai nimillä.
