Jälkeenlähettämisellä tarkoitettiin lähetyksen kuljettamista alkuperäisestä osoitetoimipaikasta samalle vastaanottajalle toiseen osoitetoimipaikkaan.
Lähetyksen jälkeenlähettämistä oli anottava kirjallisesti, mieluimmin määrätyllä lomakkeella.
Elokuun 24. päivästä 1978 lähtien oli käytössä kaksi eri lomaketta: ”Postiosoitteen muutospyyntö”-lomaketta käytettiin silloin, kun vastaanottaja muutti pysyvästi muualle,
ja ”Väliaikainen postiosoitteen muutospyyntö” -lomaketta silloin, kun vastaanottaja muutti lyhytaikaisesti muualle.
Merkinnät lähetyksellä
Jos lähetys jälkeen lähetettiin, yliviivattiin alkuperäiset muuttuneet tiedot ja tilalle kirjoitettiin uudet tiedot.
Vastaavat muutokset oli tehtävä myös lähetystä seuraavaan osoitekorttiin.
Jos 6.9.1973 alkaen samalle vastaanottajalle lähetettiin hänen muutettuun postiosoitteeseensa jälkeenlähettämispyynnön perusteella useita tavallisia kirjelähetyksiä, käytettiin tarkoitusta varten valmistettuja pussimallisia pakkauskuoria. Lähetyksiin ei tällöin merkitty vastaanottajan uutta postiosoitetta eikä painettu jälkeenlähettämispäivää osoittavaa päivämääräleimaa, vaan kyseiset merkinnät tehtiin pakkauskuoren päällykseen. Pakkauskuoreen ei saanut sulkea pikalähetyksiä, postiennakkolähetyksiä, lunastuksenalaisia tavallisia kirjelähetyksiä eikä joukko- ja ryhmäristisiteitä.
Lähetyslajikohtaisia sääntöjä
Jos paketin saavuttua osoitetoimipaikkaan tiedettiin, että vastaanottaja oli muuttanut toiselle tunnetulle paikkakunnalle tai oleskeli siellä eikä osoitepaikkakunnalla ollut ketään, jolle vastaanottaja oli antanut toimeksi ottaa vastaan paketin, tuli osoitetoimipaikan määrätyllä lomakkeella tiedustella vastaanottajalta, miten paketin suhteen oli meneteltävä. Tästä tiedustelumenettelystä luovuttiin 23.6.1971.
Jos postiennakkolähetys oli jälkeenlähetettävä ja osoitekortti jo oli vastaanottajalle annettu eikä sitä voitu saada häneltä takaisin, oli toimipaikan kirjoitettava lähetykselle varaosoitekortti sekä jälkeenlähetettävä lähetys varaosoitekortin ja ennakko-osoituksen seuraamina. Jos jälkeenlähetettävän paketin vastaanottajalle jo toimitettua osoitekorttia ei saatu takaisin, oli toimipaikan kirjoitettava lähetykselle varaosoitekortti. Näistä varaosoitekortin laadinnoista luovuttiin 22.6.1971.
”Varakortti”-maininta kortin yläreunassa keskellä, lähtöluettelo-kentässä.
Maaliskuun loppuun 1973 asti tavallinen kirjelähetys ja sanomalehti (ajalla 23.6.1971-31.3.1973 lisäedellytyksenä oli, että lähetyksestä ei ollut pantu maksettavaksi postiennakkoa), joka oli annettu osoitetoimipaikasta, voitiin jälkeen lähettää ehdolla, että se entisellään, lukuun ottamatta osoite- ja asuntopaikan muutosta, jätettiin takaisin osoitetoimipaikkaan joko suoraan tai panemalla kirjelaatikkoon.
Huhtikuun alusta 1973 lähtien joukko- ja ryhmäristisiteitä ei jälkeenlähetetty.
Jos elokuun 24. päivästä 1978 lähtien pikalähetys jouduttiin jälkeenlähettämään postiosoitteen muutoksen johdosta, sitä ei enää käsitelty pikalähetyksenä.