Vuoden 1967 alusta lähtien viranomaisilla oli mahdollisuus lähettää kirjattu lähetys, jota seurasi postisäännössä tarkoitettu erityinen vaalean vihreälle lomakkeelle laadittu saantitodistus.
Saantitodistuslomakkeen lisäksi tällaisten lähetysten päällyksessä oli lähetystä seuraavan saantitodistuksen kaavan mukainen painatus.
Lähetys käsiteltiin kuin kirjattua lähetystä yleensä, paitsi että lähetyksen antamisessa postista noudatettiin erityisiä määräyksiä. Kirjeenkantajan oli annettava lähetys yleensä kuittausta vastaan ensisijaisesti vastaanottajalle itselleen tai hänen valtuutetulleen tai juridiselle henkilölle osoittamisen tapauksessa sille, jolla oli oikeus ottaa vastaan lähetys.
Kuitenkin saattoi lähetyksen antaminen postista kirjeenkannon yhteydessä tapahtua kirjattujen lähetysten postista antamisesta voimassa olevista yleisistä määräyksistä poiketen joko niin, että lähetys annettiin sijaistiedoksiantona tai eräissä tapauksissa annettiin postista ilman kuittausta.
Sen, jolle lähetys annettiin, tuli merkitä saantitodistukseen, oliko hän saanut lähetyksen vastaanottajana, valtuutettuna vai sijaistiedoksianon saajana (sijaisvastaanottajana).
Milloin kirjeenkantaja antoi lähetyksen sijaisvastaanottajalle ilman vastaanottajan kuittausta, tuli hänen lisäksi merkitä saantitodistuksen asianomaiseen kohtaan, kenelle, mihin ja milloin sekä mistä syystä hän on lähetyksen siten antanut tai jättänyt.
③
Jos kirjeenkantaja ei voinut ensimmäisellä kotiinkantoyrityksellä toimittaa lähetystä vastaanottajalle tai hänen valtuutetulleen eikä muullakaan sellaiselle henkilölle, jolla oli oikeus ottaa lähetys vastaan, oli kirjeenkantajan kirjoitettava lähetyksestä tiedoksianto ja jätettävä se lähetyksen osoitteessa ilmoitettuun paikkaan, minkä jälkeen lähetys oli pidettävä asianomaisessa toimipaikassa vastaanottajan saatavissa. Kun lähetys annettiin toimipaikasta, noudatettiin kirjattujen lähetysten postista antamisesta voimassa olevia yleisiä määräyksiä.
Sijaistiedoksianto
Lähetyksen antaminen sijaistiedoksiantona tapahtui lähetyksen osoitteen mukaan seuraavasti:
a) Kun lähetys oli osoitettu yksityiselle henkilölle asunto-osoitteeseen, mutta hän tai hänen valtuutettunsa ei ollut siellä kirjeenkantajan saapuessa, oli kirjeenkantajan tiedusteltava, missä vastaanottaja oli ja milloin hän palaa. Jos vastaanottajan tai hänen valtuutettunsa ilmoitettiin olevan tavattavissa samassa talossa toisessa paikassa tai muualla vastaanottajan asunnon lähistöllä sellaisessa paikassa, jossa kirjeenkantaja saattoi kirjeenkannon häiriintymättä käydä, tuli kirjeenkantajan mennä ilmoitettuun paikkaan antamaan lähetys vastaanottajalle tai hänen valtuutetulleen tai, milloin vastaanottajan tai hänen valtuutettunsa ilmoitettiin kohta palaavan, pyrittävä järjestämään kirjeenkanto siten, että lähetys voitiin antaa hänelle. Mikäli asianomaista ei voida täten tavata, oli kirjeenkantajan annettava lähetys kuittausta vastaan sijaistiedoksiantona vastaanottajan puolisolle tai muulle hänen kotiväkeensä kuuluvalle vähintään 15 vuoden ikäiselle henkilölle tai, jollei lähetystä voitu näille sopivasti antaa, samassa talossa asuvalle vuokraisännälle, isännöitsijälle, talonmiehelle tai muulle henkilölle, jonka hoidossa talo tai asunto oli, jos he suostuvat ottamaan lähetyksen vastaan.
b) Jos lähetys oli osoitettu vastaanottajan liikehuoneistoon, mutta hän tai hänen valtuutettunsa ei ollut siellä kirjeenkantajan saapuessa, oli kirjeenkantajan annettava lähetys kuittausta vastaan sijaistiedoksiantona sille, joka vastaanottajan poissa ollessa hoiti liikettä, jos tämä suostui ottamaan lähetyksen vastaan.
c) Kun lähetys oli osoitettu juridiselle henkilölle ja jos vastaanottajalla oli hallintoaan varten toimisto ja siinä työskenteli sellainen henkilö, jolla oli oikeus ottaa lähetys vastaan, mutta hän ei ollut siellä kirjeenkantajan saapuessa, oli kirjeenkantajan annettava lähetys kuittausta vastaan sijaistiedoksiantona toimistossa palvelevalle muulle virkailijalle.
d) Kirjeenkantajan on huomautettava sille edellä a) tai b) kohdassa tarkoitetulla henkilölle, jolle lähetys sijaistiedoksiantona annettiin, että tämä oli velvollinen viipymättä toimittamaan lähetyksen asianomaiselle vastaanottajalle.
e) Jos lähettävä viranomainen oli kieltänyt sijaistiedoksiannon suorittamisen, annettiin lähetys ainoastaan vastaanottajalle itselleen tai hänen valtuutetulleen. Jos viranomainen on rajoittanut niiden edellä tarkoitettujen henkilöiden lukua, joille lähetys voidaan sijaistiedoksiantona antaa, saadaan lähetys antaa ainoastaan niille, joille viranomainen ei ole kieltänyt sitä antamasta.
Antaminen ilman kuittausta
Jos kirjeenkantaja tapasi osoitteessa ilmoitetusta paikasta lähetyksen vastaanottajan tai hänen valtuutettunsa tai sen, jolla oli oikeus ottaa vastaan juridiselle henkilölle osoitettuja lähetyksiä, mutta tämä kieltäytyi vastaanottamasta lähetystä tai allekirjoittamasta saantitodistusta, oli kirjeenkantajan jätettävä lähetys ilman kuittausta osoitteen mukaan vastaanottajan asuntoon tai liikehuoneistoon tai vastaanottajalla hallintoaan varten olevaan toimistoon.
Jos vastaanottajan puoliso tai muu hänen kotiväkeensä kuuluva henkilö sijaistiedoksiannon tapahtuessa kieltäytyi ottamasta vastaan lähetystä, oli kirjeenkantajan jätettävä lähetys ilman kuittausta vastaanottajan asuntoon.