Posti- ja telelaitoksella oli asiakkaita varten määräaikoina avoinna olevia postipalvelua hoitavia toimipaikkoja, joiden toimivaltuudet saattoivat erota toisistaan.
Postikonttorit, posti- ja lennätinkonttorit, postitoimistot sekä posti- ja lennätintoimistot olivat täydellisiä postitoimipaikkoja ja käsitti niiden toiminta yleensä posti- ja lennätinlaitoksen kaikki postitoimihaarat.

Postikonttori Helsinki 10:n perustamisjuuret juotavat jo vuodesta 1638.
Postiaseman I toiminta käsittää posti- ja lennätinlaitoksen postitoimihaarat seuraavin rajoituksin:
- postiasemalla I ei vastaanoteta postin kuljetettavaksi sellaisia paketteja, postiennakkolähetyksiä, postiosoituksia ja pikkupaketteja, jotka on osoitettu ulkomaille,
- postiasemilta I ei anneta vastaanottajalle ulkomailta tulleita paketteja, postiennakkolähetyksiä eikä pikkupaketteja, sekä
- postiasema I ei välitä rahainperimisiä.
Lokakuun 22. päivästä 1959 lähtien ulkomailta tulleet posti- ja postiennakko-osoitukset sekä sellaiset kirjelähetykset ja paketit, joista ei ole perittävä tullimaksuja, vaan ainoastaan tullausmaksut, annetaan vastaanottajalle suoraan postiasemalta I.
Kesäkuun 21. päivään 1972 asti posti- ja postiennakko-osoituksia ei lähetty suoraan postiasemalle I, vaan konttorin tai toimiston välityksellä, ellei posti- ja lennätinhallitus erinäisistä postiasemista I toisin määrännyt.
Postiasema II välitti tavallisia ja kirjattuja kirjelähetyksiä ja paketteja valtakunnan sisäisessä postiliikenteessä sekä tavallisia ja kirjattuja kirjelähetyksiä, ei kuitenkaan pikkupaketteja, ulkomaan postiliikenteessä.

Vasankari sai postiasema II -valtuudet 1.10.1949.
Postiasemalle II osoitetut vakuutetut lähetykset, osoitukset ja postiennakkolähetykset lähetettiin välitystoimipaikkaan, joka lähetti postiasemalle II ilmoitus- tai osoitekortin tai osoituksen kuittia vastaan vastaanottajalle annettavaksi. Vastaanottajan oli noudettava lähetys tai osoitusmäärä välitystoimipaikasta.
Lokakuun 22. päivästä 1959 lähtien ulkomailta saapuneet paketit, 22.6.1972 lähtien myös kirjelähetykset, joista ei ole perittävä tullimaksua, vaan ainoastaan tullausmaksu, annettiin vastaanottajalle suoraan postiasemalta II.
Postipysäkki välitti tavallisia kirjelähetyksiä sekä kotimaan että ulkomaan postiliikenteessä, mutta ei kuitenkaan pikkupaketteja ulkomaan liikenteessä. Postipysäkin välittämistä lähetyksistä ei voitu panna maksettavaksi postiennakkoa.

Korpikoski-postipysäkki oli perustettu 1.5.1952.
Postipysäkille osoitetut kirjatut, vakuutetut ja postiennakkolähetykset, osoitukset sekä ulkomailta tulleet paketit lähetettiin asianomaiseen välitystoimipaikkaan, jonka oli lähetyksistä laadittava tiedoksianto, mikä postipysäkin välityksellä toimitettiin vastaanottajalle. Tavallisen kotimaisen paketin ja tavallisen postiennakkolähetyksen osoitekortti lähetettiin postipysäkille samassa järjestyksessä kuin tavalliset kirjelähetykset. Vastaanottajan asiana oli huolehtia lähetyksen noutamisesta välitystoimipaikasta.
Aluksi Posti- ja lennätinhallituksen erikseen määräämät postipysäkit välittivät lisäksi tavallisia kotimaisia paketteja. Jos postipysäkki oli jalkapostilinjan varrella, niin 22.10. 1959 lähtien tällaiset postipysäkit vain enintään 500 gramman painoisia paketteja.
Huhtikuun 22. päivästä 1972 lähtien ulkomailta saapuneet pikkupaketit, joista ei ole perittävä tullimaksua, annettiin vastaanottajalle suoraan postipysäkiltä.
Postivaunun ja postiljoonivaunun pääasiallisena tehtävänä oli kuljettaa postia. Kuitenkin voitiin, milloin posti- ja lennätinhallitus oli siihen suostunut, tavallisia kirjelähetyksiä, mutta ei kuitenkaan pikkupaketteja, ja sanomalehtiä antaa vastaanottajalle posti- tai postiljoonivaunusta.
Haaraosastoilla oli lähetysten vastaanottamiseen postin kuljetettaviksi seuraavat toimivaltuudet:
- haaraosastolla I samat toimivaltuudet kuin konttorilla ja toimistolle;
- haaraosastolla II samat toimivaltuudet kuin postiasemalla I;
- haaraosastolla III samat toimivaltuudet kuin postiasemalla II;
- haaraosasto IV vastaanottaa tavallisia ja kirjattuja kirjelähetyksiä kotimaan paikkoihin ja ulkomaille, ei kuitenkaan pikkupaketteja, sekä enintään 100 markan, 1.11.1950 alkaen 10.000 markan, määräisiä postiosoituksia kotimaan paikkoihin; sekä
- haaraosastolla V samat toimivaltuudet kuin postipysäkillä.
Postilähetyksiä annettiin haaraosastoista niin laajalti, kuin posti- ja lennätinhallitus oli erikseen määrännyt.
Ajalla 25.2.1966-23.8.1978 oli vielä erikseen autopostitoimistoja ja laivapostitoimistoja: Näillä oli samat toimivaltuudet kuin postiasemalla I.

Toimipaikkojen uudelleenluokittelu 1.4.1981
Huhtiluun alusta 1981 toimipaikat organisoitiin uudella tavalla. Uudistuksen myötä postiliikennettä välittäviä ylitoimipaikkoja olivat postikonttorit, joilla voi olla yksi tai useampia alitoimipaikkoja. Alitoimipaikat ryhmitetään toimivaltuuksiensa puolesta seuraavasti:
- postitoimistot,
- postiasemat I ja
- postiasemat II.
Postikonttoreissa ja postitoimistoissa suoritettiin kaikkia postiliikenteen tehtäviä.

Humppila oli 1. vuodesta 1891 lähtien, jolloin siellä myös tullimaksullisten, ei siis vain tullausmaksullisten, lähetysten käsittely oli mahdollinen.
Postiasemilla I ja II vastaanotettiin lähetettäväksi
- kotimaisessa postiliikenteessä kaikkia lähetyksiä ja postiosoituksia ja
- ulkomaisessa postiliikenteessä kaikkia kirjelähetyksiä sekä pohjoismaihin osoitettuja lahjapaketteja, ei kuitenkaan ennakkolähetyksiä
Postiasemilla I annettiin vastaanottajille
- kotimaisessa postiliikenteessä kaikkia lähetyksiä, osoituksia ja osoitusmääriä ja
- ulkomaisessa postiliikenteessä sellaisia lähetyksiä, joista vastaanottajalta ei ole perittävä tullimaksua vaan ainoastaan maksu lähetyksen esittämisestä tullille, ei kuitenkaan ennakkolähetyksiä, sekä osoituksia.
Postiasemilla II annettiin vastaanottajille kotimaisessa ja ulkomaisessa postiliikenteessä tavallisia ja kirjattuja lähetyksiä ilman postiennakkoa, ulkomaisessa liikenteessä kuitenkin vain sellaisia lähetyksiä, joista ei vastaanottajalta ole perittävä tullimaksua vaan ainoastaan maksu lähetyksen esittämisestä tullille.
