Rahtitavaraa kuljetettiin posti- ja lennätinlaitoksen kulkuneuvoilla paikasta toiseen saman kuljetustien varrella, ei kuitenkaan rautateitse.
Kuljetettavaksi jättäminen
Rahtitavara oli varustettava merkinnällä ”Rahtitavaraa” ja jätettävä joko kulkuneuvon kuljettajalle tai rahastajalle tai sellaiseen toimipaikkaan taikka sellaiselle linja-autoasemalle, joka oli erikseen saanut oikeuden vastaanottaa rahtitavarapaketteja.
Jos rahtitavaraan ei liittynyt jälkivaatimusta, niin 1.4. 1981 alkaen rahtitavaraa voitiin jättää kuljetettavaksi
- suoraan postilinja-autoihin,
- postipiirikonttorin määräämiin postitoimipaikkoihin, ja
- Oy Matkahuolto Ab:n toimipaikkoihin, mikäli se välitti rahtitavaraa postilinja- autoissa kuljetettavaksi.
Rahtikirja
Rahtitavara, joka jätettiin postilinja-autoon tai postitoimipaikkaan, kuljetettiin ilman rahtikirjaa. Lähettäjällä oli kuitenkin oikeus lähettää tässä tarkoitettu rahtitavara rahtikirjan seuraamana.
Rahtitavaraa, joka oli jätetty Oy Matkahuolto Ab:n toimipaikan välityksellä postilinja-autossa kuljetettavaksi, seurasi aina rahtikirja.
Kuljetusmaksun suorittaminen
Kuljetusmaksu oli suoritettava rahtitavaraa kuljetettavaksi jätettäessä, ellei kuljetusta toimitettu luottokuljetustodistusta vastaan. Rahtitavaraan oli kiinnitettävä kuljetusmaksua vastaava määrä autopakettimerkkejä, jotka toimipaikka teki mitättömiksi päivämääräleimasimellaan ja kulkuneuvon kuljettaja tai rahastaja tätä tarkoitusta varten valmistetulla leimasimella tai hyvin kostutetulla aniliinikynällä.
Huhtikuun alusta 1981 lukien osoitukseksi rahtitavaramaksun maksamisesta kiinnitettiin rahtitavaraan tai sitä mahdollisesti seuraavaan rahtikirjaan
a) postitoimipaikassa rahtimerkki tai
b) postilinja-autossa lippukonelippu tai rahtimerkki.
③
Luottokuljetuksen tapauksessa rahtitavaramaksu perittiin siltä henkilöltä, jolle tavara annettiin postilinjaautosta, postitoimipaikasta tai Oy Matkahuolto Ab:n toimipaikalta. Suoraan postilinja-autoon tai postitoimipaikkaan voitiin rahtitavara jättää kuljetettavaksi luottokuljetuksena vain, mikäli lähettäjä oli saanut siihen luvan siltä postikonttorilta, jonka postialueella lähettäminen tapahtuu.
Rahtitavaran luovuttaminen
Rahtitavara annettiin osoitepaikkakunnalla vastaanottajalle tai hänen edustajalleen kuititta suoraan kulkuneuvosta, tai, milloin vastaanottaja tai hänen asiamiehensä ei ollut rahtitavaraa vastaanottamassa, kuititta osoitepaikkakunnan postitoimipaikasta.
Jos rahtitavaraa seurasi rahtikirja, niin rahtitavara annettiin rahtikirjaan merkittyä kuittausta vastaan edellyttäen, että kaikki ne maksut, jotka rahtitavarasta mahdollisesti oli määrätty maksettavaksi, suoritettiin.
Huhtikuun alusta 1981 lähtien rahtitavara, josta ei ollut perittävä maksuja, voitiin myös lähettäjän määräyksestä jättää postilinja-autosta lähettäjän vastuulla hänen määräämäänsä paikkaan linjan varrelle.
Toimipaikan oli 31.3.1981 asti rahtitavaran saapumisesta ilmoitettava vastaanottajalle tiedoksiannolla
⑤
ja tuosta ajankohdasta lukien toimipaikan tuli pyrkiä ilmoittamaan vastaanottajalle mahdollisuuksien mukaan.
Ajalla 16.1.1948-5.9.1951 toimipaikkaan noutamista odottamaan joutunutta rahtitavarapakettia käsiteltiin tavallista paketeista voimassaolevien määräysten mukaisesti. Mikäli tällöin oli rahtitavarapaketista rahtitavarana kuljetettaessa suoritettu pienempi kuljetusmaksu kuin vastaavan painoisen tavallisen paketin postimaksu, oli vastaanottajan suoritettava näiden maksujen eron suuruinen lunastusmäärä. Toimipaikan oli rahtitavaran saapumisesta ilmoitettava vastaanottajalle varaosoitekortilla, johon oli merkittävä rahtitavaran osoitteessa olevat tiedot ja osoitekortin etusivun yläosaan sanat ”Saapunut rahtitavarana”. Jos rahtitavarapaketista oli suoritettava lunastusta, oli sekä pakettiin että varaosoitekorttiin kiinnitettävä lunastuslipuke.
⑥
Rahtitavaraa toimipaikasta noudettaessa oli perittävä säilytysmaksu, jolloin rahtitavaraan oli kiinnitettävä säilytysmaksua vastaava määrä postimerkkejä, jotka oli tehtävä mitättömiksi toimipaikan päivämääräleimasimella. Huhtikuun alusta 1981 lähtien rahtitavaraa pidettiin toimipaikassa maksutta saapumispäivää lukuun ottamatta kolme seuraavaa toimipaikan aukiolopäivää, minkä jälkeen rahtitavarasta oli maksettava säilytysmaksu.
⑦
Kauttakulkurahtitavara
Huhtikuun alusta 1981 alkaen rahtitavara saattoi olla myös kauttakulkurahtitavaraa, jolloin rahtitavara kuljetettiin postilinja-autolinjalta toisen postilinja-auton tai eräissä tapauksissa myös yksityisen liikennöitsijän linja-autolinjan välityksellä taikka päinvastoin vastaanottajalle. Kuljetusjaksoja eri linjoilla peräkkäin saattoi olla kaksi tai useampia.
Jälkivaatimus
Rahtitavaran jälkivaatimus tarkoitti sitä rahamäärää, jonka rahtitavaran lähettäjä oli määrännyt vastaanottajan maksamaan rahtitavarasta saadakseen sen haltuunsa. Jälkivaatimusrahtitavaraa otettiin postilinja-autoissa kuljetettavaksi ainoastaan Oy Matkahuolto Ab:n toimipaikkojen välityksellä.
②
Luovutettaessa jälkivaatimusrahtitavaraa vastaanottajalle perittiin häneltä rahtitavaramaksun ja muiden mahdollisten maksujen lisäksi Oy Matkahuolto Ab:n määräämä jälkivaatimuspalkkio. Vastaanottajalle luovutetusta rahtitavarasta peritty jälkivaatimusmäärä luovutettiin tavaran lähettäjälle Oy Matkahuolto Ab:n välityksellä.
Rahtitavaran palauttaminen
Jos rahtitavara jouduttiin noutamattomuuden vuoksi palauttamaan lähettäjälle, oli lähettäjä velvollinen maksamaan kaikki rahtitavarasta posti- ja telelaitokselle tulevat maksut, niihin luettuna maksamaton säilytysmaksu ja palautuskuljetuksesta johtuva uusi rahtitavaramaksu.
⑧