Lähetyksiä voitiin jättää kuljetettavaksi postitoimipaikkoihin, telepalveluihin, postinjakajille ja postipalveluautoihin, kirjelaatikkoihin ja posti- ja telelaitoksen tai yksityiseen postia kuljettavaan kulkuneuvoon tai niihin asetettuihin kirjelaatikkoihin.
Toimipaikkaan jätettyjen lähetysten tarkastus
Milloin lähetystä laatunsa tai painonsa vuoksi ei saanut kuljettaa osoitetoimipaikkaan saakka, oli lähetykseen ja mahdolliseen osoitekorttiin merkittävä se lähellä sijaitseva toimipaikka, jonne lähetys sopivasti voitiin kuljettaa. Näin merkittyä toimipaikkaa oli pidettävä lähetyksen osoitepaikkana ja sen nimi alleviivattava.
①
Kirjelaatikosta otettujen lähetysten tarkastus
Kirjelaatikkoihin saa jättää ainoastaan tavallisia kirjelähetyksiä, pois lukien postimaksukoneella leimatut lähetykset, joukkolähetykset ja PMM-lähetykset.
Jos toimipaikkaan tuli kirjelaatikosta täysin maksettu kirjattavaksi merkitty kirjelähetys tai täysin maksettu tavallinen tai kirjattavaksi merkitty kirjelähetys, josta oli pantu maksettavaksi postiennakko ja jota seurasi asianmukaisesti täytetty osoitekortti osoituslomakkeineen, tai täysin maksettu kirjelähetys merkinnöin ”Pika” (Express), käsiteltiin lähetys niin kuin se olisi suoraan toimipaikkaan jätetty. Tällainen lähetys, joka oli jätetty posti- tai postiljoonivaunun kirjelaatikkoon, lähetettiin edelleen merkinnöin, millä rautatieasemalla tai pysäkillä se vaunuun tuli.
③
Mikäli kirjelaatikkoon laitettu kirjattavaksi merkitty kirjelähetys tai kirjelähetys, josta oli pantu maksettavaksi postiennakko ja jota seurasi asianmukaisesti täytetty osoitekortti osoituslomakkeineen, tai kirjelähetys merkinnöin ”Pika” (Express) ei ollut täysin maksettu, oli siihen merkittävä ”Otettu kirjelaatikosta”, ja lähetys käsiteltävä tavallisena kirjelähetyksenä.
Tuolloin 30g painavan kirjeen postimaksu oli 40mk
eli pikajakelumaksu ei ollut lainkaan maksettu.
Kirjelaatikosta otettu kirjelähetys, josta on pantu maksettavaksi postiennakko, mutta jota ei seurannut asianmukaisesti täytetty osoitekortti osoituslomakkeineen tai joka ei ollut täysin maksettu, samoin myös vakuutettavaksi merkitty lähetys toimitettiin takaisin lähettäjälle.
⑤
Kirjelaatikosta otettujen lähetysten tarkastus 1.4.1981 alkaen
Jos kirjelaatikkoon oli jätetty täysin maksettu tavallinen tai kirjattavaksi merkitty paketti tai tavallinen tai kirjattavaksi merkitty paketti, joka oli pikalähetys tai ennakkolähetys, käsiteltiin paketti niin kuin se olisi jätetty toimipaikkaan. Mikäli pakettia, joka ei ollut ennakkolähetys, ei seurannut asianmukaisesti täytetty osoitekortti, laadittiin paketille varaosoitekortti toimipaikassa.
⑥
Jos pikalähetys oli osoitettu sellaiseen paikkaan, johon ei pikajakelua toimiteta, oli lähetykseen ja mahdolliseen osoitekorttiin merkittävä sana ”Kirjelaatikosta”.
Jos pikalähetys ei ollut täysin maksettu, merkittiin lähetykseen sanat ”Kirjelaatikosta” ja ”Jälkitaksoitettu” (1.9.1984 alkaen ”Jälkilaskutettu”), minkä jälkeen se lähetetään osoitetoimipaikkaan vastaanottajalle toimitettavaksi. Lähtötoimipaikan oli laskutettava pikalähetyksen lähettäjää puuttuvalla postimaksun määrällä.
⑦
Jos lähettäjän nimi ja postiosoite puuttuivat pikalähetykseltä, jota ei ollut täysin maksettu, lähetykseen merkittiin sana ”Kirjelaatikosta” ja lähetys käsiteltiin tavallisena lähetyksenä, jolloin pikamerkintä tai pikalipuke yliviivataan.
Kirjelaatikkoon jätetty 2. luokan kirje käsiteltiin lunastuksenalaisina 1. luokan kirjeinä. Tällaisiin kirjeisiin tuli 1.1.1985 lähtien merkitä ”Kirjelaatikosta”.
⑨
Lähetysten jättäminen kulkuneuvoon
Posti- ja telelaitoksen kulkuneuvoon, joka ei toiminut autopostitoimistona eikä postipalveluautona, voitiin jättää lähetyksiä samoissa rajoissa kuin kirjelaatikkoihin.